Päivitetty 27.1.2023
Keminmaan Energia ja Vesi Oy:n hallitus päätti kokouksessaan 26.1.2023, että Yhtiön asiakkailta ei peritä sähkönsiirron perusmaksuja aikavälillä 1.3.2023 – 31.5.2023.
Päätöksen taustalla on Fingridin suunnitelma, jossa se jättää perimättä kantaverkkomaksuja kuudelta kuukaudelta vuoden 2023 aikana. Yhtiö jakaa hyvityksen edelleen asiakkailleen, jättämällä perimättä vastaavan määrän perusmaksuja.
Fingridin ilmoituksen mukaan vuoden 2022 joulukuun sekä vuoden 2023 tammikuun, helmikuun ja kesäkuun kantaverkkomaksut on jo päätetty jättää perimättä.
| Verkkopalvelumaksu (entinen siirtomaksu) | |||
|---|---|---|---|
| Kuukausi | Siirtomaksu (kWh) | Perusmaksu | |
| 8/2022 | Normaali laskutus | 0 € | |
| 9/2022 | Normaali laskutus | 0 € | |
| 10/2022 | Normaali laskutus | 0 € | |
| 11/2022 | Normaali laskutus | 0 € | |
| 12/2022 | Normaali laskutus | 0 € | |
| 1/2023 | 0 € | 0 € | |
| 2/2023 | Normaali laskutus | Normaali laskutus | |
| 3/2023 | Normaali laskutus | 0 € | |
| 4/2023 | Normaali laskutus | 0 € | |
| 5/2023 | Normaali laskutus | 0 € | |
Päivitetty 23.1.2023
Yhtiön hallitus teki 8.12.2022 päätöksen, ettei tammikuussa 2023 asiakkailta peritä lainkaan verkkopalvelumaksuja. Veroluonteiset maksut peritään normaalin käytännön mukaisesti.
Valtakunnallisen sähköpulatilanteen uhkakuvan vuoksi, kantaverkkoyhtiö Fingrid Oy on suositellut asiakkaitaan säästämään sähkön kulutuksessa.
Yhtiön päätöksestä ei tiedotettu etukäteen, jotta hinnoittelupäätös ei johtaisi ristiriitatilanteisiin säästämistavoitteen kanssa.
Alennuksen saaminen ei vaadi asiakkailta toimenpiteitä. Tammikuun laskulla alennus näkyy ”nollariveinä”.
Ylen uutinen ”sala-alentajasta” 21.1.2023:
1.7.2022
Keminmaan Energia ja Vesi Oy:n hallitus päätti kokouksessaan 30.6.2022, että Yhtiön asiakkailta ei peritä sähkönsiirron perusmaksuja aikavälillä 1.8.2022 – 31.1.2023.
Kuuden kuukauden määräaikainen alennus tarkoittaa asiakkaalle pääsulakkeiden koosta riippuen noin 50 – 400 euron säästöä. Vaikutus Yhtiön asiakkaille on yhteensä hieman yli kolmesataa tuhatta euroa. Perusmaksun alennus näkyy asiakkaalle laskulla ns. nollarivinä. Asiakkaalta muutos ei vaadi toimenpiteitä.
Päätöksen taustalla on useita tekijöitä, joissa Yhtiö reagoi ja varautuu nopeasti muuttuneeseen toimintaympäristöön.
Sähköverkon investoinnit
Yhtiö on sitoutunut kehittämään sähköverkkoaan toimitusvarmuusvaatimusten mukaiseksi vuoteen 2036 mennessä, mikä edellyttää myös tuleville vuosille merkittäviä investointeja.
Verkkokomponenttien hinnat ovat viimeisen 18 kuukauden aikana nousseet erittäin voimakkaasti. Viimeaikaisiin poikkeuksellisen voimakkaaseen kustannusten kasvuun ovat vaikuttaneet öljyn ja muovin raaka-aineiden hinnannousut sekä Venäjän aloittamat sotatoimet Ukrainassa. Tämä tarkoittaa meneillään olevien ja aloitettavien hankkeiden sekä suunnitelmien jatkuvaa kriittistä tarkastelua.
Yhtiö käyttää vuosittain sähköverkon rakennustöihin keskimäärin n. 900.000 euroa, joista komponentit ja asennusmateriaalit edustavat merkittävää osaa investointien kokonaiskustannuksista. Yhtiö toteuttaa infraverkoston investointeja pitkällä aikavälillä kustannustehokkaasti pääosin omana työnä tehtynä.
Kohonneiden verkkokomponenttien hintojen vuoksi KMEV päivittää vuoden 2023 investointisuunnitelman energiavirastolle ja keskittyy tulevana vuonna lähinnä sähköverkon kunnossapitotehtäviin. Päätöksellä verkkoinvestointeihin budjetoitu raha jätetään perimättä asiakkailta.
Sähkömarkkinalaki ja toimitusvarmuus
Sähkönjakelu on Suomen valvotuin toimiala. Taustalla vaikuttaa sähkömarkkinalaki, jonka perusteella sähkönjakelutoimialaa valvova Energiavirasto on laatinut toimialan tekemisiä ohjaavat pelisäännöt, ns. valvontamallin.
Valvonnan tarkoituksena on pitää sähköverkkojen rakentamisen kustannukset kurissa ja tarkkailla asiakkailta kerättävien verkkopalvelumaksujen kohtuullisuutta. Valvonta kohdistuu myös verkkoyhtiöiden liiketoiminnan tuottoihin.
Järjestelmän tärkein tavoite on kuitenkin varmistaa suomalaisen sähkönjakelun toimitusvarmuus. Sähköverkkojen on kyettävä palvelemaan yhteiskuntaa kaikissa oloissa.
Hinnoittelun valvonta
Energiavirasto valvoo verkkoyhtiöiden hinnoittelua kokonaisuutena neljän vuoden jaksoissa. Virasto on vahvistanut etukäteen kahdeksaksi vuodeksi sähköverkkoyhtiöille menetelmät, joiden perusteella valvontaa suoritetaan. Valvonta perustuu sähkömarkkinalainsäädäntöön sekä Energiaviraston näiden perusteella vahvistamiin kohtuullisen hinnoittelun valvontamenetelmiin sekä oikeuskäytäntöön.
Energiavirasto on poikkeuksellisesti kesken valvontajakson tehnyt hintoja ja kustannuksia alentavan tarkistuksen sähköverkkokomponenttien yksikköhintoihin muuttamalla sähkömarkkinalakia vuonna 2020. Yksikköhintapäivityksen taustalla on hallituksen esitys, jonka tarkoituksena on hillitä hintojen nousua sähkönjakelun sääntelyä muuttamalla. Muutokset ovat tulleet voimaan vuoden 2022 alusta alkaen ja ne koskevat vuosia 2022 ja 2023.
Energiavirasto arvioi, että valvontamenetelmien muutosten kokonaisvaikutus laskee nykyisiin menetelmiin verrattuna sähkön jakeluverkkotoiminnan tuottotasoa noin 40 prosenttia vuonna 2022.
Investoinnit ja kunnossapito
Sähköverkkoyhtiöt eivät voi omalla toiminnallaan vaikuttaa sähköenergian markkinahintoihin. Useat julkaistut ennusteet odottavat muuttuneessa maailmantilanteessa korkeiden sähkön hintojen jatkuvan vähintään vuodelle 2023. Arvioiden mukaan suurin osa pitkäkestoisesta sähkön hinnan noususta liittyy tavalla tai toisella kaasun hinnan nousuun EU:n alueella.
Lähtökohtaisesti sähkön hinnan nousu ei Suomessa vaikuta toimitusvarmuuteen. Kyse on energiantuotannon kustannuksista, ei sähkötehon riittävyydestä. Investoinneilla varmistetaan, että kasvaviin energiamääriin on käytettävissä riittävät siirtokapasiteetit.
Siirto- ja jakeluverkkoyhtiöiden velvollisuutena on huolehtia, että asiakkaiden toimitusvarmuus pysyy korkealla ja keskeytyksiä esiintyy mahdollisimman vähän. Ennakoivan kunnossapidon toimilla on keskeinen rooli toimitusvarmuuden ylläpidossa.
