Sähkölaitostoiminta Kemin maalaiskunnassa sai alkunsa viime vuosituhannen alkupuolella, Kun Kemiläinen pankinjohtaja ja liikemies Edvard Hirmu alkoi vuonna 1911 valmistella sähkölaitoksen perustamista. Seuraavana vuonna perustettiin Kemin sähkö osakeyhtiö, joka hankki sähkövirran Kemin saha Osakeyhtiön käyttämästä 800 ampeerin kolmivaihegeneraattorista. Samana vuonna 1912 sähköverkon piiriin liitettiin Kemin maalaiskunnan pappila.
Kemin Saha Oy:n tuottama sähkö osoittautui pian riittämättömäksi ja vuodesta 1919 sähkövirta saatiin Kemi Oy:n höyryvoimalaitokselta. Tämä ratkaisi sähkönsaantiongelmat hetkeksi. Toiminta laajeni edelleen, vuosina 1921-1923 sähköjohdot vedettiin Liedakkalan ja Taivalkosken alueille aina Alapaakkolaan asti.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen jatkuneiden taloudellisten vaikeuksien seurauksena Kemin Sähkö-osakeyhtiön omistus, osakepääomien korotuksien vuoksi, luisui Edvard Hirmun perheen käsistä ja vuodesta 1912 Kemin sähkö Oy:n suurin omistaja oli Kemin Maalaiskunta.
Sotavuosien jälkeen 1939-1945 jatkettiin neuvotteluja Kemin Maalaiskunnan sähköverkon ostamiseksi kokonaisuudessaan Kemin Kaupungin sähkölaitokselta.
Sotakorvausteollisuus vaati kiireesti uutta sähköenergiaa ja Energiapulan poistamiseksi Pohjois-Suomeen ryhdyttiin rakentamaan vesivoimaloita. Ensimmäisen voimalan rakennuspaikaksi valittiin Kemijokisuun Isohaara.
Välirauha oli sovittu 19.9.1944 ja periaatepäätös Isohaaran Vesivoimalan rakentamisesta tehtiin valtioneuvostossa 2.3.1945 ja varsinainen rakennussopimus allekirjoitettiin 15.3.1945 Pohjolan Voima Oy:n kanssa. Valtio maksoi 45 miljoonaa markkaa osuutena tuhottujen siltojen uudelleen rakentamisesta Kemijoen yli hävitettyyn Lappiin. Rakennustyöt alkoivat huhtikuussa 1945 ja siitä tuli 500 hengen työmaana suurhanke Suomen senaikuisissa oloissa. Isohaaran voimalaitos valmistui 1948.
Elokuussa 1949 allekirjoitetulla kauppakirjalla siirtyivät kaikki maalaiskunnan alueella olevat muuntoasemat, suur- ja pienjännitelinjat sekä 825 kpl kWh mittareita Kemin Maalaiskunnan sähkölaitoksen omistukseen. Varsinainen sähkölaitostoiminta käynnistyi elokuun puolivälissä 1949.
Se aloitettiin varsin vaatimattomissa olosuhteissa Diplomi insinööri Yrjö Kosti Nortion johdolla. Sähkölaitoksen tukikohtana toimi ns. Jauholan Riihi.
Keminmaan omaa vesihuoltoa alettiin rakentamaan osuuskuntamuotoisena, Lautiosaaressa vuonna 1953. Vesi osuuskunnalle ostettiin Kemin Kaupungilta Lautiosaaren vedenpuhdistamolta.
Kunnallinen vesilaitostoiminta aloitettiin 1962 jolloin toteutettiin ensimmäiset vesihuollon rakennusvaiheet Laurilassa ja Lautiosaaressa. Vuonna 1963 valmistui ensimmäinen vedenottamo.
Sähköistäminen jatkui vuodesta 1952 teknikko Kauko Laitisen johdolla varsin ripeää tahtia sekä osittain talkoovoimin. Isännät lahjoittivat pylväspuita ja emännät huolehtivat muonituksesta kenen talon kohdalle satuttiin.
Vuonna 1965 lähes kaikki Kemin maalaiskunnan taloudet olivat Akkunusjokivartta myöten sähköverkon piirissä. Tievalot Laurilan taajamaan saatiin 1969 ja 1970 luvun jälkeen Lautiosaareen sekä muualle kuntaan.
”Osittain referoitu Keminmaan sähkölaitoksen johtaja Markku Mäkelän 50-vuotis juhlapuheesta”
Keminmaan Energia ja Keminmaan Vesi fuusioituivat vuonna 2019. Nykyään yhtiö tuottaa kuntalaisille sähkö, vesi, viemäri sekä kaukolämpöpalveluita.
Olemme erittäin ylpeitä tehokkaasta, pienestä työyhteisöstämme, joka työskentelee kuntalaisille koko ajan paremman toimitusvarmuuden eteen. Vedämme 19 henkilön voimin johtoja rohkeasti eteenpäin, yhdessä olemme enemmän tänäkin päivänä.
